Pitäjän romantiikkaa

Huh. Äskön säikähdin, että lähti hammas, kun suussa yhtä-äkkiä oli jotain ja sylkäisin miedon keltaisen vihanneksen. Koko ajan pelkää, että ruumis antaa periksi ja antaa siitä viimeisen merkin. Minä hetkenä hyvänsä alkaa nenäverenvuoto, joka ei lopu.

Tekisi kauheasti mieli kiivailla. Kaikenlaisista asioista, televisioluvasta, UTH-tutkimuksesta, kuntaliitoksista, etukorteista, multikulturismiksi naamioidusta eksotiikan kaipuusta. Mutta olen kauhean väsynyt ja varsinkin kiivailu, intto ja muu väittely väsyttäisi aivan kamalasti. En jaksa muodostaa kantaa mihinkään asiaan.

Kävin sen sijaan kiertämässä pitäjää. Talvella on huono kävellä, kaikki valaistut on joko latuja tai sitten kulkevat autoteiden vieressä. En jaksa autonääniä.

Huomaan joka kerta oman elämäni maantieteellisen rajoittuneisuuden. Kaikki on tapahtunut tässä muutaman kilometrin säteellä. Ja jokapaikassa on tapahtunut, siinä risteyksessä Tiinasta tuli vammainen, kun auto törmäsi. Tuon puskan takana oli pullokätkö, jonka Sami kavalsi. Moottoritietyömaalla oli kielletyt leikit ja Juha ja Mikko rikkoi katulamppuja tuhansien markkojen edestä. Kiersin kaikkien niiden talojen edustalta joissa olen asunut. Siis pitäjässä. Niitä on neljä, joista yksi on tämä ja muut on uudet asukkaat pilanneet. Vaikka tekisi mieli käydä katsomassa. Onko portaikossa vielä salaluukku. Miten sauna oli suhteessa kylpyhuoneeseen.

Pitäjä on historiaton. Täältä ei kukaan ole kotoisin. En minäkään, vaan jostain sieltä rajan tuntumasta, vaikken muista. Melkein kaikki rakennukset on nuorempia kuin minä, koulut joissa kävin on remontoitu niin ettei niitä tunnista. Ulkoasu on muuttanut väriä ja muotoa, sisällä käytävät paikkoja. Kirkkokin on nuorempi kuin mummo. Ja niin on pitäjäkin.

Moottoritien mukana tuli liittymään huoltoasema 24h. Se on keskipiste, kävelyreittini kiertää sen aina. Elämäni ainoa näpistys. Sieltä haettiin olutta ilman papereita. Kerran kysyi, sanoin että ensi kerralla näytän, eikä voinut käydä siellä vuoteen. Hiihtoloma-viikkoina istuttiin kaakaolla ja tarkkailtiin etelän ihmisten lomatunnelmia. Kesällä käytiin saastuneessa lammessa uimassa.

Pienet lammikot ja pienet teiden rajaamat metsiköt. Ne oli jännittävimpiä. Ne johti yllättävästi aina toisiin paikkoihin. Olisi niitä ollut loppumattomia metsiä, mutta ne on tylsiä, koska ne on vain metsiä, niiden takana ei ole asuinaluetta tai rautatietä. Rumentavat soramontut on jännittäviä, nyt ne metsittyy tylsiksi metsiksi.

Ylä-asteen jälkeen elämänala laajeni pitkittäin moottoritietä seuraillen. 30km pituussuuntaan, mutta kahta kilometriä sivulle moottoritiestä ei kuljeta kuin vahingossa. Muu on vain metsää. Lukioaika oli pistokeikkoja kaupungin keskustaan. Ajokoulussa ei tiennyt, että missä joku kaupunginosa muka oli. Olin yli 20-vuotias kun kävin ensimmäistä kertaa läntisessä naapuripitäjässä. Suomessa ei sivusuuntaan kuljeta. (Tai ehkäpä etelässä käännytään sivulle, kun etelämpään ei pääse)

Pitäjässä ei asu kukaan terve kaksikymppisenä. Muutetaan kaupunkiin ja kolmekymppisenä takaisin omakotitalotontin perässä. Täällä asuvat kaksikymppiset ovat epäonnistuneet. He potevat sitä siinä kunnan huonommassa baarissa ja tarjoavat tuopillisen rappiolle joutuneelle entiselle jääkiekkovalmentajalleen. Muistelevat sitten yhdessä kuinka tultiin toiseksi piirin c-junnujen ulkojääsarjassa. Sitä joukkuetta ei enää ole. Eikä varmaan ulkojääsarjojakaan.

Linja ei pidä, kun rupeaa terapoimaan itseään pitäjänhistoriasta. Elävät vaan ei jaksa kuunnella. Täällä on minun elämän veijaritarinat eletty. Jotenkin olin pärjäävämpi ihminen. Pitäjästä lähdön jälkeinen on kuin masentava epilogi, joka (tästä kriitikot ovat liikuttavan yksimielisiä) olisi pitänyt jättää kirjoittamatta. Ja niinhän siinä kävi, että amerikan painoksesta on kustantaja leikannut sen pois. Jos olisin kuollut ennen vuosituhannen vaihdetta (kuten taikauskoisesti uskoin) olisin jäänyt mieleen klaanin nuorena lupauksena, jonka kyvyistä olisi kerrottu legendaa sisarustenlapsille. "Jos häntä ei ois meiltä viety, niin olisi meillä suvussa vähintäänkin presidentti."