Minä haluaisin olla yrittäjä. Oikeastaan haluaisin olla sivutoiminen yrittäjä. Kaikkien pitäisi olla sivutoimisia yrittäjiä. Se pitäisi tehdä helposti, niin että jos on työmatkalla tyhjiä paikkoja henkilöautossa niin pitäisi ryhtyä kuljetusyrittäjäksi ja koittaa myydä niitä paikkoja sopuhintaan.
Jos omistaa hienon kotiteatterijärjestelmän, pitäisi olla helppo mahdollisuus hankkia lisärahoitusta sen osamaksuihin järjestämällä pieniä elokuvanäytäntöjä kotonaan. Jos lämmittää uunin niin voisi samalla kertaa leipoa kaksi pellillistä ja myydä toisen.
Käsittääkseni leipominen onkin mahdollista, koska pieniä määriä saa leipoa ja myydä myyjäisissä. Teattereihin ja kuljetuksiin liittyykin jo monimutkaisempaa byrokratiaa. En tiedä mitä ratkaisuja siihen voisi olla, mutta jotain täytyisi löytyä.
Kohdemarkkinointihan täällä internetissä helposti onnistuu. Tietenkin pienille paikallisille markkinoille on helpompiakin mainospaikkoja, kuten lähimarketin ilmoitustaulu. Internetin maksujärjestelmissä olisi kyllä yksinkertaistamisen varaa. Tai siis kehittämisen varaa. Toivon, että EU:n kautta saataisiin joku euroopan laajuinen verkkopankkipalvelu, jolla voisi helposti maksaa vaikka saksasta ostettavat tuotteet ilman luottokorttia. Hitottaa kun nykyään ei suomen nordeasta pysty maksamaan ruotsin nordeaan ilman kauheita härveleitä ja maksuja.
Yrittäminen on luultavasti paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa kuin kuvittelenkaan, mutta silti päähäni on iskostunut kuva, että jos vähänkään lähtee yrittämistä kokeilemaan niin kohta olet korvia myöten lainoissa, luottokorttia et tule saamaan ikinä, eikä kela eikä sossu anna rahaa edes ruokaaan lapsille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti