blogin kirjoittamisesta

Blogin kirjoittaminen blogin kirjoittamisesta, on ihmisessä yhtä huono ominaisuus kuin trivial pursuitissa pärjääminen, ehkä huonompikin. Mutta se on yleistä ja se viekoittelee. Se on varmasti blogistanin blogatuin aihe. Myös lukemattomia puheita pidetään puheiden kirjoittamisesta ja kirjeitä kirjoitetaan kirjeiden kirjoittamisesta. Sorrun samaan:

Minun on perusteltava kirjoittamista itselleni, ja koska kukaan muu ei ole sitä valmis kuuntelemaan niin minun on kirjoitettava siitä tänne. Ylipäätänsä tänne pitää kirjoittaa kaikki ne paljastukset joita ei uskalla omalla nimellään paljastaa. Tänne on kirjoitettava ne kaikki ikävystyttävät mietteet joilla ei kehtaa rasittaa läheisiään. Internet armahtaa välinpitämättömyydellään, ja sitä minä odotan. Koska ihmissuhteissa pelkään sitä, että ihmiset kiinnittävät huomiota minuun, ja kun kiinnittävät huomiota niin tuomitsevat. Ja olen sillä tavalla hauras, etten kestä sitä. En voi pyytää, ettei minulta kiellettäisi.

Minua kiinnostaa tietää, kuinka huono arvosteluasteikko 1-10 on, koska suomalaiset antavat 4-10 mukaisia arvosanoja, ja nekin sillä tavalla vääristyneinä, että seiskaa pidetään kohtuullisen huonona. 1-10 arvostelussa keskinkertainen saa kasin, mutta todella huono ykkösen. 2-5 on harvinaisuus. Miten ollaan päädytty niin epäloogisen arvosteluasteikkoon kuin 4-10?

P.S. nyt kun varttitunti kirjoittamisen jälkeen luin tämän tekstin, pisti silmään, että sanoin "olen sillä tavalla hauras" olen siihen tyytymätön, koska se osoittaa kuinka herkästi pyrin näkemään itseni uhrina. Uhriutuminen ja muu itsesääli asioita, joista koitan päästä eroon. Olisiko terveellistä kirjoittaa itsestään kolmannessa persoonassa, että ulkopuolisemmin voisi tarkastella toimintaansa ja kertojan äänellä pystyisi paremmin alleviivaamaan sen virheitä ja naurettavuuksia. Vai onko sellainen juuri epätervettä.

Itsensä jatkuva kyseenalaistaminen on rasittava piirre luetussa tekstissä, mutta veikeä kirjoitettaessa.