En ole saanut kirjoitettua mitään aikoihin. Osittain siksi että on ollut niin kiire kehitellä suruudenhulluja suunnitelmia alemmuudentunteita peittämään. Pääasiassa siksi, että kirjoittaminen on minulle silkkaa pätemistä. Kiihdyn ja on raskasta. Olen ollut uupunut ja koittanut välttää kiihtymistä. Kun on tullut mieleen jotain kirjoittaa, olen hengittänyt syvään ja mennyt peiton alle hiljaa makaamaan kunnes olo on mennyt ohitse. Näin pääsen vähemmällä. Yritän myös välttää uutisten katselua, vaalikeskustelua ja riitaa haastavia blogeja. Ei jaksa kiivastella.
Olen hakenut helpotusta myös vertaisryhmästä, jossa ongelmia karkotetaan kliseitä toistelemalla. Seura on kelvannut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Ilmoitan täten, että jatkossa kun en saa blogiani päivitettyä aikomaani tahtiin, linkitän tämän selitykseksi. Osui nimittäin kohdalleen kohdallani.
blogini elaa kiitoksesta. kiitos.
Lähetä kommentti