torstai 24. toukokuuta 2007
keskiviikko 23. toukokuuta 2007
Sauli muistuttaa, että hänen mielipiteensä pitäisi olla käytäntö, laeista viis.
Yle"Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö muistuttu juhlapuheessaan, että naisten ja miesten tasa-arvon pitäisi olla selviö kaikilla tasoilla, myös maallisissa ja hengellisissä virkanimityksissa."
No ainakaan tämä asia ei ole selviö Suomen lainsäädännössä:
"[tasa-arvo-]Lain soveltamisalan rajoitukset
Tämän lain säännöksiä ei sovelleta:
1) evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan eikä muiden uskonnollisten yhdyskuntien uskonnonharjoitukseen liittyvään toimintaan; eikä
2) perheenjäsenten välisiin taikka muihin yksityiselämän piiriin kuuluviin suhteisiin."
Pyrkiikö Sauli painostamaan ortodokseja? Ainakaan lausuma ei ole kovin suvaitsevainen. Puhemies on lakien yläpuolella.
Tuo tasa-arvo-laki on paska laki, kun sen kirjattu tarkoitus on parantaa naisten asemaa työelämässä ja se sallii naisten erityisen suojelun sekä miesten asevelvollisuuden. Tasa-arvoisuus on vain toiselle sukupuolelle.
Mukava on se, että sentään yksityiselämän piiriin kuuluvissa suhteissa saa syrjiä sukupuolen perusteella. Jos tuon rajoituksen poistaisi niin päästäisiin eroon heteronormatiivisesta vääristymästä parinvalinnassa.
P.S. onnittelut vaan naisjärjestölobbyille, jotka ovat tänään saaneet päätöksen naisjärjestöjen rahoituksen vakinaistamisesta. Tasa-arvon kunniaksi naisten etujärjestöille vakinainen rahoitus ja miehet voi unohtaa.
Päivi Räsäsen blogista poiminta juhlaistunnosta: "Rkp:n Wideroos harmitteli sitä, että naisten jääkiekko saa vähemmän televisioaikaa kuin mieskiekkoilu."
Ylen mukaan juhlaistunnossa on puhuttanut naisten tasa-arvo. Onko muunlaista tasa-arvoa olemassakaan.
No ainakaan tämä asia ei ole selviö Suomen lainsäädännössä:
"[tasa-arvo-]Lain soveltamisalan rajoitukset
Tämän lain säännöksiä ei sovelleta:
1) evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan eikä muiden uskonnollisten yhdyskuntien uskonnonharjoitukseen liittyvään toimintaan; eikä
2) perheenjäsenten välisiin taikka muihin yksityiselämän piiriin kuuluviin suhteisiin."
Pyrkiikö Sauli painostamaan ortodokseja? Ainakaan lausuma ei ole kovin suvaitsevainen. Puhemies on lakien yläpuolella.
Tuo tasa-arvo-laki on paska laki, kun sen kirjattu tarkoitus on parantaa naisten asemaa työelämässä ja se sallii naisten erityisen suojelun sekä miesten asevelvollisuuden. Tasa-arvoisuus on vain toiselle sukupuolelle.
Mukava on se, että sentään yksityiselämän piiriin kuuluvissa suhteissa saa syrjiä sukupuolen perusteella. Jos tuon rajoituksen poistaisi niin päästäisiin eroon heteronormatiivisesta vääristymästä parinvalinnassa.
P.S. onnittelut vaan naisjärjestölobbyille, jotka ovat tänään saaneet päätöksen naisjärjestöjen rahoituksen vakinaistamisesta. Tasa-arvon kunniaksi naisten etujärjestöille vakinainen rahoitus ja miehet voi unohtaa.
Päivi Räsäsen blogista poiminta juhlaistunnosta: "Rkp:n Wideroos harmitteli sitä, että naisten jääkiekko saa vähemmän televisioaikaa kuin mieskiekkoilu."
Ylen mukaan juhlaistunnossa on puhuttanut naisten tasa-arvo. Onko muunlaista tasa-arvoa olemassakaan.
keskiviikko 16. toukokuuta 2007
tiistai 15. toukokuuta 2007
sunnuntai 13. toukokuuta 2007
hopea
Suomi pärjäsi paljon paremmin kuin odotin.
Välierissä sain enemmän iloa Venäjän häviöstä, kuin Suomen voitosta. Miellän negaation kautta. Siihen kognitopeutti puuttuisi.
Mutta hyvät kisat. Ja Pekka Saravo antaa toivoa, että viikset ovat palaamassa jääkiekkoon.
Välierissä sain enemmän iloa Venäjän häviöstä, kuin Suomen voitosta. Miellän negaation kautta. Siihen kognitopeutti puuttuisi.
Mutta hyvät kisat. Ja Pekka Saravo antaa toivoa, että viikset ovat palaamassa jääkiekkoon.
Tunnisteet:
persoonallisuuspatologia,
urheilu
perjantai 11. toukokuuta 2007
Valko-Venäjä piilottaa oman euroviisuhäpeänsä
Euroviisujen paras anti: Valko-Venäjän esityksessä lavan sivuun varjoon piilotettu lihava taustalaujatar. Miesesiintyjän hampaiden hohteessa ei mustiinpuettua laulutukea oli vaikea havaita. Tyylikästä epäkorrektiutta: rumat piiloon!
Ilmeisesti ehdoton sääntö on: kaikki laulu lavalta, kaikki soittimet nauhalta.
Ilmeisesti ehdoton sääntö on: kaikki laulu lavalta, kaikki soittimet nauhalta.
torstai 10. toukokuuta 2007
ongelma
HS: Tutkija Jenni Kellokumpu siitä, miten tasa-arvoa edistetään vanhempainvapaan suhteen:
"Nykyisen järjestelmän ongelma on, että vanhemmat sopivat keskenään vanhempainvapaasta", Kellokumpu sanoo. "Kun konkreettisesti osoitettaisiin, että hei isä, nämä ovat sinulle, isät myös käyttäisivät ne päivät."
Niin. Kyllähän se on ongelma, kun ihmiset päättävät itse, eikä valtio pääse sanelemaan.
"Nykyisen järjestelmän ongelma on, että vanhemmat sopivat keskenään vanhempainvapaasta", Kellokumpu sanoo. "Kun konkreettisesti osoitettaisiin, että hei isä, nämä ovat sinulle, isät myös käyttäisivät ne päivät."
Niin. Kyllähän se on ongelma, kun ihmiset päättävät itse, eikä valtio pääse sanelemaan.
Ensivaikutelma voi pettää
keskiviikko 9. toukokuuta 2007
mainoskökköys
Mustan Pörssin mainoksen "ja viihtyisyyden laatu parani huomattavasti" särähtää korvaan kuin klassikkokökköys
"niin käy joskus"
Nouseeko häpeän puna mainoksen tekijän kasvoille, kun mainos tulee vastan? Vai onko kyse tarkoituksellisen mieleenpainuvasta kömpelyydestä?
"niin käy joskus"
Nouseeko häpeän puna mainoksen tekijän kasvoille, kun mainos tulee vastan? Vai onko kyse tarkoituksellisen mieleenpainuvasta kömpelyydestä?
valitan ja linkittelen
Nettikeskustelujen ärsyttävimmät piirteet on Orwellin 1984-viittaukset, Godwinin lain mainitseminen, argumentaatiovirheiden nimeäminen latinaksi, meemi- ja MAT-teorioihin vetoaminen sekä yhdys sanojen kirjoittamisesta valittaminen.
linkitänpä nyt muutaman hyvän kirjoituksen:
mitvit: tunnepuhetta, hyvä kirjoitus Mikko Ellilä vs. Sananvapauskeskustelusta
Konstantin Sonin: Impossible symmetry, hauska piikki Venäjän historiakäsityksestä ja reaktiosta Viron tilanteeseen. via La Russophobe
linkitänpä nyt muutaman hyvän kirjoituksen:
mitvit: tunnepuhetta, hyvä kirjoitus Mikko Ellilä vs. Sananvapauskeskustelusta
Konstantin Sonin: Impossible symmetry, hauska piikki Venäjän historiakäsityksestä ja reaktiosta Viron tilanteeseen. via La Russophobe
tiistai 8. toukokuuta 2007
euroviisuhäpeä
Euroviisuista sen verran, että "leave me alone/ i wanna go home" ikinoloin riimittely ikinä. Kaipa se jonkun sielun kanssa resonoi, kun oikea tilanne sattuu päälle. Että just ihan kun mun ajatukset, että mäkin tahdon olla itekseni ja mennä kotiin!
Sanoittaja on intounut samassa laulussa sitten älyllisempää ilotteluun nokkeluudella, jossa ristiriita luo jännitettä:
"i gotta go crazy just to stay sane"
Siinä on ainesta klassikkoaforismiksi.
No populaarikulttuurin välittömyyttä on helppo pilkata. Kyllä minä tuon paradoksityhmyyden hyväksyn, mutta kertosäeriimittelyssä on jotain tavattoman häiritsevää. Se on jotain mikä juolahtaa 12-vuotiaan suomalaisen koulupojan päähän, kun tämä haluaa riimitellä englanniksi.
Sanoittaja on intounut samassa laulussa sitten älyllisempää ilotteluun nokkeluudella, jossa ristiriita luo jännitettä:
"i gotta go crazy just to stay sane"
Siinä on ainesta klassikkoaforismiksi.
No populaarikulttuurin välittömyyttä on helppo pilkata. Kyllä minä tuon paradoksityhmyyden hyväksyn, mutta kertosäeriimittelyssä on jotain tavattoman häiritsevää. Se on jotain mikä juolahtaa 12-vuotiaan suomalaisen koulupojan päähän, kun tämä haluaa riimitellä englanniksi.
maanantai 7. toukokuuta 2007
TEH poh NOO muh nuhn
Lueskelin ESPN:n nettisivuistolta miten suomalaisten jääkiekkoilijoiden nimiä kuuluu lausua. Joo ymmärrän, että niissä on oma koodinsa, mutta hauskalta ne silti näyttävät
TEH poh NOO muh nuhn
tai
OH lee YOH kuh nehn
...
osaa kummallisuuksista, ei selitä edes koodi:
miksi
SAM-ee on KAP-uh-nuhn, mutta NEE-koh on KAP-ih-nehn.
YAIR-ee on Jere, ja YAIR-oh Eero
vanha juttu mutta viihdytti minua.
...
P.S. Oulun lääni ON olemassa!
TEH poh NOO muh nuhn
tai
OH lee YOH kuh nehn
...
osaa kummallisuuksista, ei selitä edes koodi:
miksi
SAM-ee on KAP-uh-nuhn, mutta NEE-koh on KAP-ih-nehn.
YAIR-ee on Jere, ja YAIR-oh Eero
vanha juttu mutta viihdytti minua.
...
P.S. Oulun lääni ON olemassa!
lauantai 5. toukokuuta 2007
mustat verhot tekee ikkunasta peilin
Pidätkö pimeällä verhoja siksi, etteivät naapurisi näkisi sisälle, vai siksi ettet näkisi itseäsi heijastuksesta?
torstai 3. toukokuuta 2007
poliittinen keskustelu
HS :"Kokoomuslaiset vastasivat ilkeämieliseen esitykseen yleisellä mölinällä."
kepan aivopieru: "Suomi on velkaa Intian alkuperäiskansoille"
Scriptan vieraskirjassa nimimerkki Anti Megatroni linkitti artikkelin palvelukeskuksen verkkosivuilta
""Suomi on velkaa Intian alkuperäiskansoille"
Suomalaisen näkökulman velkaan löysi myös Siemenpuu-säätiön foorumiin tuoma intialaisvieras. Jarkhandlaisen freelance-toimittajan ja aktivistin Dayamani Barlan mielestä Suomella on velkaa hänen alueensa alkuperäiskansoille.
"Metso Minerals on toimittanut koneita alueen kaivoksiin. Jokainen kone vie 50-60 ihmisen työpaikan, eivätkä kaivosyhtiöt velvoitteistaan huolimatta siivoa jälkiään", Barla totesi.
Hänen mukaansa yksin hiilikaivoksista on viimeisen neljän vuoden aikana jäänyt työttömäksi 30 000 ihmistä Jarkhandin alueella. "Konetta käyttämään tarvitaan vain yksi ihminen, eikä työpaikkoja näin synny." "
Koska tämäkin aivopieru on tuotettu kehitysyhteistyömäärärahoilla, niin en oikeastaan kannata kehitysavun nostoa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Mielummin toivoisin, että ihmiset antaisivat omista rahoistaan suoraan haluamalleen hyväntekeväisyydelle, eivätkä olisi kaluamassa verotuksen kautta toisten taskuja.
Huh huh. Käsittämätön ääliö tuo. Toivottavasti Suomesta ei mene yhtään kehitysapua maille joilla on varaa omiin ydinohjelmiin. Pelkäänpä kyllä, että menee.
""Suomi on velkaa Intian alkuperäiskansoille"
Suomalaisen näkökulman velkaan löysi myös Siemenpuu-säätiön foorumiin tuoma intialaisvieras. Jarkhandlaisen freelance-toimittajan ja aktivistin Dayamani Barlan mielestä Suomella on velkaa hänen alueensa alkuperäiskansoille.
"Metso Minerals on toimittanut koneita alueen kaivoksiin. Jokainen kone vie 50-60 ihmisen työpaikan, eivätkä kaivosyhtiöt velvoitteistaan huolimatta siivoa jälkiään", Barla totesi.
Hänen mukaansa yksin hiilikaivoksista on viimeisen neljän vuoden aikana jäänyt työttömäksi 30 000 ihmistä Jarkhandin alueella. "Konetta käyttämään tarvitaan vain yksi ihminen, eikä työpaikkoja näin synny." "
Koska tämäkin aivopieru on tuotettu kehitysyhteistyömäärärahoilla, niin en oikeastaan kannata kehitysavun nostoa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Mielummin toivoisin, että ihmiset antaisivat omista rahoistaan suoraan haluamalleen hyväntekeväisyydelle, eivätkä olisi kaluamassa verotuksen kautta toisten taskuja.
Huh huh. Käsittämätön ääliö tuo. Toivottavasti Suomesta ei mene yhtään kehitysapua maille joilla on varaa omiin ydinohjelmiin. Pelkäänpä kyllä, että menee.
riehunta ja riitely vitutuksen hallinnassa
Puhelinaika psykologille katkaisi periksiantamisen. Elämänparantamismielialan mukana kuitenkin seuraa heti ahdistukset, pelottavat ajatukset ja vitutus. Toiveikkaisiin ajatuksiin liittyy epärealististen pakkoaikataulujen luominen ja vahingolliset pakoajatukset. Joskus myös suuruudenhulluja pätemisen tarpeesta kumpuavia suunnitelmia.
Pakoajatukset aina kiehtoo. Tuntuu itsestäänselvältä, että paikkakunnan ja pukeutumistyylin vaihtaminen selvittäisi kaikki hankaluudet. Voisin keksiä itseni uudelleen ja tällä kertaa en tekisi sitä virhettä, että jättäisin uudelle minälleni mitään heikkouksia.
Puhelinlogi kehoitti minua kokeilemaan nyrkkeilyä, koska ehkä vaikeiluni ja turmiolliset elämäntavat ovat osittain aggression tukahduttamista. En oikein tunnista olevani vihainen, mutta kyllähän minua vituttaa aika paljon välillä. Ja kun rupesin miettimään, niin ehkä olisi mukava vähän heitellä asioita ja tuhota tavaroita, ehkä huutaa. Ja kyllähän minä monesti ajattelen lyhtypylväiden kaatamista moottorisahalla.
Aggression purkaminen hallitulla riehumisella (kuten nyrkkeilysäkin hakkaamisella) on valitettavasti kyllä tavattoman turhauttavaa. Juomalasit eivät hajoa niin dramaattisesti kuin toivoisin. Tavarat jäävät ehjäksi tai rikkoutuvat tylsästi. Ikkunalasi ei murskaudu räjähdysefektillä vaan helähtää. Seuraa pitkä harmi ja korjaamisen vaivat.
Nettivittuilu ja tietokonepeli-tappaminen eivät ole kuin aito asia.
Virta on pohtinut vitutuksen terapeuttista hoitoa ja päätyy seuraavanlaiseen mietelmään:
"Omana kiputeorian sovelluksenani olen käyttänyt esimerkiksi täydellisenä ylilyöntinä suoritettua mäkiharjoitusta periaatteella "kerta oksennuksen päälle". Ihminen pystyy pakottamaan itsensä kärsimään sellaisesta kivusta, että minkään muun asian ajatteleminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Kun helvetillinen kärsimys loppuu, alkuperäinen vitutuksen aihekin on useimmiten loppunut."
Miksi sitten tämä yksinkertainen teoria ei ratkaise lopullisesti vitutuksen ongelmaa? Enkö tiedosta ajatusta tarpeeksi syvällisesti. Jos tatuoisin sen ranteeseen muistutukseksi niin ehkä silloin. Ehkä ihminen pystyy tosiaan pakottamaan itsensä, mutta en minä taida haluta. Suklaan mussutus on helpompaa ja houkuttelevampaa ja paskat pitkäaikaisista vaikutuksista. Sehän on vain filosofinen valinta, että kuinka kaukonäköisesti mielihyvää mittaa. Ja lyhyen tähtäimen ja nykyhetken suosiminen on ihan validi valinta. Ei itkeminen jälkeenpäin sitä muuta.
Tai ehkä puhelinlogin neuvo on kultaisin. Ehkä nyrkkeilyharrastus parantaisi elämänlaatua kuin taikaiskusta. Vai suojaudunko neuvon noudattamiselta maalaamalla sille liioiteltuja odotuksia. Ehkäpä kaikki tosiaan ratkaistuisi parhain päin, kunhan vain "pääsisin kosketuksiin tunteideni kanssa". Naistenlehtipsykologian mukaisesti saisin rutkasti energiaa ja iloa, kun en enää joutuisi käyttämään voimiani "tukahduttamiseen".
Ehkä se, että pyrin halventamaan hyviä neuvoja kutsumalla niitä naistenlehtipsykologiaksi ja pistämällä termejä lainausmerkkeihin, kertoo jotain syvällistä. uhhuu.
Parisuhteelta kaipaisin kunnollista huutoriitelyä, joka päättyy itkuun. Seksi olisi varmasti kiva lisä.
Viimeksi melkein riitelin lukiossa, tai, oikeastaan Elina marttyyrivittuili koko päivän, kunnes minä kilahdin ja kivahdin jotain vastaan. Muutuin punaiseksi ja vapisin kunnes tunti loppui ja juoksiin piiloon. Se oli ihan mukavaa jälkeen päin ajatellen. Lisäksi Elina pyysi ensin anteeksi, mikä oli vain oikein ja kohtuullista. Minä siis voitin.
Se oli muutenkin hyvä vuosi. Riitelin bussikuskin kanssa ylihinnasta, ja sen jälkeen riitelyvalitin siitä bussikuskista yrityksen asiakaspalautehenkilölle. Nämä kolme kertaa on nyt kaikki tämän vuosituhannen riitelyt mitä muistan. Väittelyt on erikseen, niissä olen ilkeä, en kiihtynyt.
Pakoajatukset aina kiehtoo. Tuntuu itsestäänselvältä, että paikkakunnan ja pukeutumistyylin vaihtaminen selvittäisi kaikki hankaluudet. Voisin keksiä itseni uudelleen ja tällä kertaa en tekisi sitä virhettä, että jättäisin uudelle minälleni mitään heikkouksia.
Puhelinlogi kehoitti minua kokeilemaan nyrkkeilyä, koska ehkä vaikeiluni ja turmiolliset elämäntavat ovat osittain aggression tukahduttamista. En oikein tunnista olevani vihainen, mutta kyllähän minua vituttaa aika paljon välillä. Ja kun rupesin miettimään, niin ehkä olisi mukava vähän heitellä asioita ja tuhota tavaroita, ehkä huutaa. Ja kyllähän minä monesti ajattelen lyhtypylväiden kaatamista moottorisahalla.
Aggression purkaminen hallitulla riehumisella (kuten nyrkkeilysäkin hakkaamisella) on valitettavasti kyllä tavattoman turhauttavaa. Juomalasit eivät hajoa niin dramaattisesti kuin toivoisin. Tavarat jäävät ehjäksi tai rikkoutuvat tylsästi. Ikkunalasi ei murskaudu räjähdysefektillä vaan helähtää. Seuraa pitkä harmi ja korjaamisen vaivat.
Nettivittuilu ja tietokonepeli-tappaminen eivät ole kuin aito asia.
Virta on pohtinut vitutuksen terapeuttista hoitoa ja päätyy seuraavanlaiseen mietelmään:
"Omana kiputeorian sovelluksenani olen käyttänyt esimerkiksi täydellisenä ylilyöntinä suoritettua mäkiharjoitusta periaatteella "kerta oksennuksen päälle". Ihminen pystyy pakottamaan itsensä kärsimään sellaisesta kivusta, että minkään muun asian ajatteleminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Kun helvetillinen kärsimys loppuu, alkuperäinen vitutuksen aihekin on useimmiten loppunut."
Miksi sitten tämä yksinkertainen teoria ei ratkaise lopullisesti vitutuksen ongelmaa? Enkö tiedosta ajatusta tarpeeksi syvällisesti. Jos tatuoisin sen ranteeseen muistutukseksi niin ehkä silloin. Ehkä ihminen pystyy tosiaan pakottamaan itsensä, mutta en minä taida haluta. Suklaan mussutus on helpompaa ja houkuttelevampaa ja paskat pitkäaikaisista vaikutuksista. Sehän on vain filosofinen valinta, että kuinka kaukonäköisesti mielihyvää mittaa. Ja lyhyen tähtäimen ja nykyhetken suosiminen on ihan validi valinta. Ei itkeminen jälkeenpäin sitä muuta.
Tai ehkä puhelinlogin neuvo on kultaisin. Ehkä nyrkkeilyharrastus parantaisi elämänlaatua kuin taikaiskusta. Vai suojaudunko neuvon noudattamiselta maalaamalla sille liioiteltuja odotuksia. Ehkäpä kaikki tosiaan ratkaistuisi parhain päin, kunhan vain "pääsisin kosketuksiin tunteideni kanssa". Naistenlehtipsykologian mukaisesti saisin rutkasti energiaa ja iloa, kun en enää joutuisi käyttämään voimiani "tukahduttamiseen".
Ehkä se, että pyrin halventamaan hyviä neuvoja kutsumalla niitä naistenlehtipsykologiaksi ja pistämällä termejä lainausmerkkeihin, kertoo jotain syvällistä. uhhuu.
Parisuhteelta kaipaisin kunnollista huutoriitelyä, joka päättyy itkuun. Seksi olisi varmasti kiva lisä.
Viimeksi melkein riitelin lukiossa, tai, oikeastaan Elina marttyyrivittuili koko päivän, kunnes minä kilahdin ja kivahdin jotain vastaan. Muutuin punaiseksi ja vapisin kunnes tunti loppui ja juoksiin piiloon. Se oli ihan mukavaa jälkeen päin ajatellen. Lisäksi Elina pyysi ensin anteeksi, mikä oli vain oikein ja kohtuullista. Minä siis voitin.
Se oli muutenkin hyvä vuosi. Riitelin bussikuskin kanssa ylihinnasta, ja sen jälkeen riitelyvalitin siitä bussikuskista yrityksen asiakaspalautehenkilölle. Nämä kolme kertaa on nyt kaikki tämän vuosituhannen riitelyt mitä muistan. Väittelyt on erikseen, niissä olen ilkeä, en kiihtynyt.
Tunnisteet:
persoonallisuuspatologia,
päiväkirja
tiistai 1. toukokuuta 2007
jääkiekon pelurit
urheilukanavan jääkiekkojuontaja kutsuu pelaajia järjestelmällisesti "pelureiksi". Hämmentävää.
Tunnisteet:
ei mitään,
tv-ohjelmat
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)