sunnuntai 26. elokuuta 2007

Kadunvaltaus on väkivaltaa

HS:Kadunvaltaajat ottivat haltuun osan Pohjoisesplanadia

Poliisi ei tee velvollisuuttaan, kun se antaa pienen aktivistijoukon väkivaltaisesti estää liikenteen kulun Pohjoisesplanadilla. Toivoisin, että helsinkiläiset autoilijat osallistuisivat kansalaisvaikuttamiseen järjestämällä vastamielenosoitukseen Lontoon pörssimeklarien tyyliin

Asiaan liittyen Steve Dutch kirjoittaa kirjoituksessa "The Problem With Pacifism"

"What is Non-Violence?
(...) Goading your opposition beyond endurance to the point where they respond violently is non-violence only in the most hypocritical, specious sense.
So is obstructing the activities of others so much that they must resort to force to end the obstruction. The sit-ins of the 1960's were not non-violent in any meaningful sense"


Tässä ei ole kyse siitä, että mitä mieltä on yksityisautoilusta, Helsingin keskustan liikennejärjestelyistä tai vapaan kaupunkitilan (kävelykatujen?) oikeasta määrästä. Kadun valtaaminen oman käden oikeudella ei ole millään moraali/ympäristö-jargonilla puolustettavissa. Poliisin ei pitäisi suhtautua asiaan yhtään sallivammin kuin se suhtautuu autoilijaporukkaan, joka päättää ottaa haltuun kävelykadun autoilun vapauden nimissä.

Toivon, että asia on niin selvä kaikille, että tämän lukeminen oli tylsää ajanhukkaa, eikä herättänyt uusia ajatuksia tai argumentoinnin tarvetta. Epäilen silti. Ja paheksun Helsingin poliisia, joka suojelee laittomuuta.

1 kommentti:

Panu kirjoitti...

Goading your opposition beyond endurance to the point where they respond violently is non-violence only in the most hypocritical, specious sense.

Tämäntyyppisen taktiikan ovat muuten noilta ympäristöhäiriköiltä omaksuneet ns. monikulttuurikriitikot ja heitä lähellä olevat poliittiset tahot. Luonnollisesti vasemmistoöyhöt eivät ota mitään vastuuta siitä, että ovat antaneet huonoja vaikutteita vastapuolelleen ja tulleet luoneeksi yhteiskuntaan yleistä taipumusta poliittiseen häiriköintiin ja öyhötykseen.

Entinen kommunisti ja sittempi neuvostotoisinajattelija Lev Kopelev sanoi, että hänelle poliittinen aate on yhdentekevä, tärkeää on vain se, että sitä ajetaan rauhanomaisin keinoin, loukkaamatta kenenkään muun oikeuksia ja sulkematta ketään vankileiriin.